Back to all articles

Kumpi toimistoon: sisäilmamittaus vai -valvonta?

Sisäilmamittaus tarkoittaa sisäilmasta otettavaa näytettä, joka antaa tietoa muun muassa sisäilman haihtuvista orgaanisista yhdisteistä, mikrobeista ja pienhiukkasista. Käytännön tasolla mittaus tarkoittaa laitteiden asentamista, datan keräämistä ja laboratoriotulosten odottamista.

Lähtökohtaisesti sisäilmamittauksella- ja tutkimuksella tarkoitetaan samaa asiaa. Jos jokin ero halutaan tehdä, tutkimus on tehtävä perinteistä laajemmin. Tutkimukseen voi sisältyä näköhavaintoja, joita usein mittauksessakin tehdään, minkä lisäksi tutkimusta voidaan laajentaa tilan käyttäjille suunnatulla kyselyllä.

Sisäilmakeskusteluihin liitetään usein myös home. On tärkeää huomioida, että ilmasta otettava homenäyte on todettu monen tekijän kautta niin epäluotettavaksi, että toisinaan pelkkä arvaus tuottaa tarkempia vastauksia. Talossa voidaan esimerkiksi todeta näköhavaintojen kautta ilmiselvä homeongelma, mutta ilmasta ei saada laitteilla kiinni mikrobiakaan. Samasta syystä homeselvitykset suositellaan tehtäväksi sisäilmamittauksen sijaan muilla menetelmillä, kuten suoraan rakenteista otettavilla näytteillä.

Milloin kannattaa tehdä sisäilmamittaus?

Vaikka ongelma ei olisi silmin havaittava, sisäilmassa saattaa silti olla vikaa. Sisäilmamittaustehdään yleensä silloin, kun tilan käyttäjät raportoivat joko aistein havaittavia tai fyysisten oireiden kautta ilmeneviä ongelmia. Ei ole myöskään tavatonta, että työterveys lähettää pyynnön sisäilmamittauksesta huomattuaan työntekijöillä oireita jotka saattavat liittyä huonoon sisäilmaan.

Sisäilmamittaus saattaa olla joskus täysin välttämätön, mutta on syytä muistaa ettei mittaus itsessään ratkaise ongelmaa. Sisäilmamittauksesta saadaan suurin hyöty, kun mittaus täsmentää jo tiedossa olevaa ongelmaa tai vahvistaa perusteita jatkotoimenpiteille. Jos ongelman mahdollista syytä ei tiedetä mittaushetkellä, sisäilmamittaus saattaa olla ajan ja rahan tuhlausta. Monissa tapauksissa asia on juurikin näin.

Sisäilmamittaus ei myöskään anna vastauksia silloin, kun tyytymättömyys tai oireet ovat seurausta tilapäisestä ongelmasta. Sisäilmamittaus on perinteisesti kertaluonteinen ja mittaustulokset saadaan kuukausien viiveellä. Tilassa on siis voinut olla materiaalipäästöjä, joita ei mittaus- tai raportointihetkellä ole olemassa. Voi myös olla, että raportissa näkyy päästöjä, jotka ovat ehtineet haihtua kuluneiden kuukausien aikana.

Sisäilmamittauksen epävarmuustekijöiden takia monet kiinteistöpäälliköt ovat vaihtaneet pysyvämpään malliin – nimittäin sisäilmavalvontaan.

Sisäilmavalvonta ohjaa heti toimintaan

Sisäilmavalvonta on kotimaan markkinoilla ja suomalaisissa yrityksissä sisäilmamittaustatuntemattomampi ratkaisu, mutta saanut kiitosta vaihtoehtona, jolla työympäristöä ja työntekijöiden hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä voidaan mitata jatkuvasti.

Sisäilmavalvonta antaa ajantasaista tietoa toimitilojen olosuhteista, mahdollistaa korjaustoimenpiteiden seurannan sekä takaa nopean väylän sisäilma-asioista viestimiseen. Toisin kuin sisäilmamittaus, valvonnan käyttö ei edellytä että mittaushetkellä tiedetään mitä ollaan etsimässä. Päinvastoin: parannustoimenpiteitä voidaan tehdä vaikka heti ja niin paljon kuin halutaan.

Selkein ero järjestelmissä on raportointi. Sisäilmamittauksen raportti tarjoaa monipuolisen selonteon, jossa löydetyt yhdisteet eritellään yksityiskohtaisesti. Sisäilmavalvonnan analytiikka näyttää tilakohtaiset perustiedot reaaliajassa. Yhdisteiden koostumuksen sijaan valvonta antaa selkeän kuvan niiden käyttäytymisestä ja vaikutuksista ihmisiin.

Esimerkkejä

Jos perinteinen sisäilmaraportti kertoo, että tilassa on ollut mittaushetkellä 400 ppb formaldehydi, asialle ei voi tehdä muuta kuin todeta että näin on ja laittaa sisustus uusiksi mattoja myöten.

Tämän jälkeen tilassa on tehtävä uusi mittaus ja toivottava, ettei uudesta sisustuksesta tule aiempaakin enemmän materiaalipäästöjä. Materiaalipäästöihin liittyvät oireet kun alkavat usein vasta kuukausien päästä – samoin kuin mahdollisten oireiden helpottuminen.

Vaihtoehtoisesti, sisäilmavalvonta kertoo miten VOCit käyttäytyvät. Mikä oli tilanne aamulla? Kuinka tehokkaasti tila puhdistuu ilmastoinnin avulla? Jos tilaan tehdään korjaus, tulos näkyy analytiikassa jo seuraavana päivänä. Järjestelmän avulla myös väärä toimenpide paljastuu ajoissa.

On tärkeää huomioida, että suurin osa ongelmista on tilapäisiä. Siksi pelkkä tietoisuuden ja avoimuuden lisääminen saattaa auttaa. Järjestelmän sisältämät viestintätyökalut ovatkin osoittautuneet monessa tapauksessa ratkaisevaksi tekijäksi.

Lue lisää 720°-sisäilmavalvonnasta tai ota yhteyttä.

Similar articles

720° Global Cleantech Ehdokas

Finnish 2017/18/08 News

720 Degrees on valittu yhdeksi kymmenestä suomalaisesta puhtaan teknologian kasvuyrityksestä, jotka pääsevät osallistumaan Global Cleantech Later Stage Award -kilpailuun. Voittajat valitaan kymmenestä…

Read article