Miten varmistetaan laadukas työympäristö?

Vietämme suuren osan ajastamme sisätiloissa. Tämän takia sisäympäristön laatu vaikuttaa vahvasti hyvinvointiimme. Kyse ei ole vain ihmisten tyytyväisyydestä ja viihtyvyydestä, koska monet työympäristön tekijät vaikuttavat terveyteemme ja sitä kautta työmme tuloksiin.

Sisäympäristö on erittäin moniulotteinen asia, joka koostuu sisäympäristön fyysisistä olosuhteista, tilan käyttäjien tyytyväisyydestä sekä työnantajan viestinnästä ja huolenpidosta. Kun sisäympäristöön vaikuttavat tekijät ja tunnusluvut ymmärretään kokonaisuutena, työympäristöä on mahdollista kehittää varsin monipuolisesti.

Työympäristön fyysiset olosuhteet

Terveellinen ja turvallinen työympäristö edellyttää, että toimitilan fyysiset olosuhteet ovat kunnossa, oli kyse sitten rakennustekniikasta, ilmanvaihdosta tai fysikaalisista tekijöistä. Etenkin sisäilma saattaa vaikuttaa paljonkin työntekijöiden terveyteen, ja siksi mahdollisiin ongelmiin tulee reagoida nopeasti.

Toinen tärkeä tekijä on sisäympäristön lämpötila, joka liittyy erityisesti viihtyvyyteen mutta myös tyytyväisyyteen ja terveyteen. Ilman kuivuudesta, lämpötiloista ja vedon tunteesta on löydetty suoria yhteyksiä siihen kuinka työntekijä suoriutuu työssään. Tämän vuoksi esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) antaa selkeitä suosituksia lämpöoloihin, kuten ihmisten tauottamiseen kylmissä ja kuumissa olosuhteissa sekä ohjearvoja eri tyyppisten sisätilojen optimilämpötiloille.

Kenties suurin haaste tämän päivän työympäristössä on melu, sillä monissa yrityksissä on viime vuosina siirrytty koppikonttoreista avotoimistoihin. Muutoksen taustalla on ollut pyrkimys yhä interaktiivisempaan työntekoon keskittäen kaikki työntekijät samaan avonaiseen tilaan. Kehitys tapahtui nopeasti, minkä vuoksi mallin sudenkuoppiin ei ehditty monessakaan paikassa sen laajemmin perehtyä. Avotoimistossa meluhaitta on kuitenkin erittäin oleellinen asia. Jos työhön tulee toistuvasti keskeytyksiä melun takia, konseptin hyödyt jäävät marginaalisiksi.

Tutkimustulokset ovat tarjonneet monia viittauksia siihen, että puheääni häiritsee työntekoa ja keskittymistä muita ääniä enemmän. Tämän takia monissa yrityksissä suositaan nykyisin niin sanottua monitilatoimiston mallia, jossa tehokkaiden avotilojen lisäksi työntekijöille tarjotaan myös muita käyttötiloja. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa, että esimerkiksi puhelut ja pidemmät ajatustenvaihdot hoidetaan erillisessä huoneessa.

Tilan käyttäjien tyytyväisyys

Usein keskustelu työympäristöstä päättyy fyysisiin olosuhteisiin. On kuitenkin tärkeää, että myös tilan käyttäjiä kuullaan työympäristöön liittyvissä asioissa. Kokemus sisäympäristöstä on vahvasti subjektiivinen ja joskus erot saattavat olla suuria. Joissain tilanteissa laitemittaus ei kuitenkaan riitä, vaan ongelman ratkaiseminen edellyttää tilan käyttäjien apua.

Esimerkiksi jos toimistossa on suoritettu tilapäisten muutosten takia kertaluonteinen sisäilmamittaus, on mahdollista, ettei raportti vastaa todellisia olosuhteita. Mittaus ei myöskään paljasta, onko ongelman todellinen syy vetoisa työpiste, huono valaistus tai tulehtunut työilmapiiri. Siksi mittareita on toisinaan syytä täydentää ihmisiltä kerättävillä mielipiteillä, kvantifioida tieto ja tutkia syvemmin mihin suuntaan yleinen hyvinvointi on kehittymässä.

Vaikuttava viestintä ja huolenpito

Sisäympäristöön liittyvät haasteet ovat vaikeita ja niiden selvittäminen saattaa viedä aikaa. Moni tietää tänä päivänä kuinka vahvasti etenkin sisäilma vaikuttaa terveyteen. Sen vuoksi epätietoisuus ja turvattomuuden tunne saattavat kasvattaa pienestä, tilapäisestä viasta todellisuutta suuremman ongelman.

Ratkaiseva tekijä on usein hyvin yksinkertainen: millä tavoin ja kuinka avoimesti johto viestii sisäympäristöstä työntekijöilleen. Työympäristön ongelmiin reagointi ja nopea tiedottaminen rakentavat keskinäistä luottamusta mutta myös välittää viestin, että työntekijöistä välitetään eikä heidän terveydellään leikitä.

Sisäympäristön valvonta auttaa

Sisäympäristön tekijöille on olemassa suositeltuja viitearvoja, joita mittaamalla ja tutkimalla työntekijöille on mahdollista järjestää niin laadukkaat ja turvalliset toimitilat kuin vain mahdollista.

Esimerkiksi ilmanvaihdolle voidaan laskea sopiva tehokkuus ympäristön tilavuuden ja ihmismäärän mukaan. Lämpötiloille on saatavilla ohjearvot tilan ja vuodenajan mukaan. Melua voidaan seurata niinkin tarkasti, että puheäänen desibelit mitataan muusta taustakohinasta erikseen.

Mittaamiseen on myös saatavilla valvontajärjestelmiä, kuten 720°, jossa kaikki sisäympäristön osatekijät on integroitu yhteen paikkaan. Tämä tarkoittaa, että 720°-järjestelmä sisältää reaaliaikaiset fysikaaliset tunnusluvut, työntekijöiden palautteen sekä tarvittavat työkalut tehokkaaseen sisäiseen viestintään.

Tunnuslukujen lisäksi järjestelmä antaa suoria ehdotuksia työympäristön kehittämiseen, kuten esimerkiksi:

• Jos tilasta löytyy materiaalipäästöjä, järjestelmä ilmoittaa automaattisesti ja ehdottaa mitä tehdä.
• Järjestelmä tarkkailee, että lämmitys on päällä ja lämpötilat noudattavat sopivia ohjearvoja.
• Jos järjestelmä huomaa, että hiilidioksidimäärät kohoavat äkillisesti, muutoksen vaikutuksesta tuottavuuteen lähetetään ilmoitus sekä kehotetaan lisäämään ilmastoinnin tehokkuutta.
• Mikäli puheäänen osuus melusta ylittää jatkuvasti suositukset, järjestelmä ehdottaa joko mahdollisia ratkaisuja tai tehostamaan viestintää, esim 720°-näyttöjen avulla.

Lisätietoja: Ota yhteyttä